Kuopion Savilahteen on muodostunut kansallisesti merkittävä terveysalan yritysten sekä tutkimus- ja oppilaitosten osaamiskeskittymä, jonka osaamisen ja toiminnot Kuopio Health ekosysteemi nivoo lisäarvoa tuottavaksi kokonaisuudeksi. Pohjois-Savon tietoaltaan ympärille on syntymässä terveydenhuollon älykkäiden ratkaisujen kehittämisalusta.
Kehittämisen ytimenä on pilotoida terveydenhuollon ammattilaisten päätöksentekoa, esimerkiksi diagnoosia ja potilaan hoitopolun ohjaamista tukevien datalähtöisten työkalujen ja älykkäiden ratkaisujen yhteiskehittämistä ja parantaa kaupallistamisedellytyksiä (älykkäät ratkaisut ovat digitaalisia ratkaisuja, jotka hyödyntävät mm. data-analytiikkaa ja tekoälyä). Ratkaisut perustuvat kattavaan terveystietoon tai potilaan seurantadataan ja data-analytiikkaan. Kehittämisen lähtökohtana on terveydenhuollon ammattilaisten tunnistamat tarpeet/haasteet ja käyttäjälähtöisyys. Näin edistetään lääke- ja terveysteknologian käyttöönottoa sekä mahdollistetaan kokonaishoitoketjun resurssitehokkuuden ja vaikuttavuuden parantaminen. Uusilla terveydenhuollon päätöksentekotyökaluilla voidaan edistää sairauksien tunnistamista ja yksilöllisen hoidon valintaa sekä seurata hoidon terveyshyötyjä ja saavuttaa näin merkittäviä kansantaloudellisia hyötyjä.
Panostukset terveysdatan hyödynnettävyyteen parantavat yritysten tuotekehitys- ja liiketoimintaedellytyksiä sekä synnyttävät TKI-toimintaa. Uusien terveydenhuollon älykkäiden ratkaisujen palvelumuotoilu, pilotointi ja käyttäjäpalaute edistävät kaupallistamista.
Investoinnit edistävät uusien yritysten ja työpaikkojen syntymistä sekä uusien terveydenhuollon älykkäiden ratkaisujen käyttöönottoa ja vaikuttavuutta. Nämä tehostavat hoitopolkuja ja terveydenhuollon resurssien käyttöä sekä parantavat kansalaisten terveyttä ja hyvinvointia.
Pohjois-Savon maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmassa (Pohjois-Savon Uuden Kasvun Suunnitelma 2022-2023) listataan keskeisimmät kehittämisen kärjet terveysdatan hyödyntämisessä sekä terveydenhuollon
älykkäiden ratkaisujen yhteiskehittämisessä ja pilotoinnissa. Alla on esitetty alueen keskeisimpiä kehittämiskärkiä.
Yhtenä tärkeimmistä kehittämistarpeista on perus- ja erikoissairaanhoidon datan käytettävyyden edistäminen. Tässä teemassa on tunnistettu seuraavia toimintalinjoja:
Yhtenä esimerkkinä tereysdatan käytettävyyden kehittämisestä on Neurocenter Finlandin (Kansallinen Neurokeskus) - neurotieteiden ja -tutkimuksen yhteistyöverkosto - käynnistämä toimintamallien kehitystyö. Tavoitteena on luoda datan käyttöä helpottavia funktioita sekä sovelluksia, joita rakennetaan yhteiskäyttöisiksi kirjastoiksi tutkijoille ja muille tietoja ohjelmallisesti hyödyntäville yhteistyökumppaneille. Kansallinen neurokeskus auttaa lisäksi kartoittamaan tarvittavia aineistoja ja tarjoaa aineistojen käsittely sekä tiedon analysointipalveluita. Kuopion alueella aivoterveyden tutkimusta ja yhteistyötä edistää Kansallisen Neurokeskuksen alueverkosto Kuopio Brain & Mind.
Lisätietoja:
Arto Mannermaa, Itä-Suomen yliopisto
Markus Forsberg, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy
Anna Karjalainen, Kuopio Brain & Mind
Alueella on vahvaa osaamista terveyden ja hyvinvoinnin teemassa vaikuttavuuden arviointiin. Tästä esimerkkinä on Itä-Suomen yliopiston johtama RDIWELL-konsortio, jossa ovat lisäksi mukana Helsingin, Tampereen ja Lapin yliopistot sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. RDIWELL - vaikuttavuusperusteiset terveys- ja hyvinvointipalvelut – on vaikuttavuustutkimuksen, kehittämisen ja innovaatioiden ekosysteemi, joka on muodostettu tukemaan muutosta kohti vaikuttavuusperusteisia terveys- ja hyvinvointipalveluita.
RDIWELL-ekosysteemin tavoitteena on:
Itä-Suomen yliopiston johtamassa RDIWELL-konsortiossa ovat mukana Helsingin, Tampereen ja Lapin yliopistot sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Lisäksi ekosysteemissä on mukana useita yksityisen ja julkisen sektorin toimijoita sekä järjestöjä, joita kiinnostaa vaikuttavuusperusteinen toiminnan ja palveluiden kehittäminen sekä johtaminen sekä oman vaikuttavuusosaamisen lisääminen.
RDIWELL-konsortion lisäksi vaikuttavuuden teemaa alueella edistää Vaikuttavuuden talo, joka hyvinvointiin ja terveyteen liittyvän vaikuttavuuden tutkimuksen ja koulutuksen monitieteinen yhteistyöverkosto Itä-Suomen yliopistossa. Verkosto toimii yliopiston Kuopion ja Joensuun kampuksilla.
Lisätietoja:
Tomi Mäki-Opas, Itä-Suomen yliopisto
Tekoälyn ja data-analytiikkosaamisen hyödyntämisessä terveyden ja hyvinvoinnin alueella tavoitteena on luoda Pohjois-Savoon tehokas toimintatapamalli edistämään uusien (disruptiivisten) teknologioiden käyttöönottoa sosiaali- ja terveysdatan käsittelyssä. Erityisinä painopisteinä ovat datan määrän laajentaminen ja sen älykäs käyttö tietoturvallisessa, suojatussa laskentaympäristössä.
Tavoitteena on tuottaa uutta tietoa siitä, kuinka eri SOTE-toimijat voivat tehdä tekoälytuettuja ratkaisuja maakunta-, kunta- ja yksilötasolla. Lisäksi selvitetään, kuinka tekoälypohjaisilla tekniikoilla voidaan tehostaa SOTE-alan toimijoiden datojen sekä biopankkidatan analysointia ja tuoda yhteen informaatiota useammasta lähteestä ml. valtakunnalliset rekisterit ja avoimet datat (kuten liikenne- ja ympäristöaltistetiedot). Lisäksi selvitetään, kuinka henkilökohtaista terveysdataa voidaan kerätä ja analysoida. Tässä hyödynnetään alueen vahvaa osaamista kuvantamisessa ja visualisoinnissa. Tavoitteena on myös aktivoida alueen yrityksiä mukaan hyödyntämään tekoälyä omissa SOTE-alan liiketoiminta-prosesseissa ja -tuotteissa.
Lisätietoa:
Arto Mannermaa, Itä-Suomen yliopisto
Pekka Toivanen, Itä-Suomen yliopisto
Kroonisten sairauksien osalta alueella on tunnistettu tarve kehittää tosielämän terveysdataan perustuvaa tutkimusta tuottamaan tietoa kroonisten sairauksien riskitekijöistä ja keinoja sairauksien varhaiseen tunnistamiseen ja ennaltaehkäisyyn. Tämä vahvistaa valmiuksia kehittää uusia terveydenhuollon päätöksentekoa tukevia työkaluja.
Teemassa myös yhteiskehitetään uusia älykkäitä ratkaisuja kroonisten sairauksien tunnistamiseen ja hoidon vaikuttavuuden arviointiin, esimerkiksi elintapamuutoksia tukevia sovelluksia pilotointiin saakka. Lisäksi etsitään ratkaisujen kaupallistamispolkuja ja kannustetaan yrityksiä yhteiskehittämisen vetureiksi. Tämän saavuttamiseksi osoitetaan uusien älykkäiden ratkaisujen lisäarvo sekä parannetaan niiden kaupallistamisedellytyksiä vahvistamalla regulatorista osaamista sekä testausympäristöä.
Kehittämiskärjellä on vahva linkki biopankkitoimintaan. Esimerkkinä tästä on Itä-Suomen yliopiston tutkimus, jossa selvitetään laajasti Itä-Suomen Biopankkiin biopankkisuostumuksensa antaneiden henkilöiden elämäntapoja ja syömiskäyttäytymistä sekä tutkitaan niiden yhteyksiä perinnöllisiin ominaisuuksiin ja terveydentilaan hyödyntämällä biopankin aineistoa. Yhdistämällä tietoja ihmisten elämäntavoista, geeneistä ja kroonisten sairauksien riskitekijöistä voidaan kehittää entistä vaikuttavampia ja yksilöllisempiä palveluja sairauksien ehkäisyyn.
Lisätietoja:
Timo Lakka, Itä-Suomen yliopisto
Arto Mannermaa, Itä-Suomen yliopisto
Kuopion alueen terveys- ja hyvinvointialan innovaatioekosysteemin visio on "Kuopion Savilahti - Euroopan kiinnostavin oppimis- ja innovaatioympäristö älykkäille terveyden ja hyvinvoinnin ratkaisuille". Ekosysteemin tavoitteina on mahdollistaa terveydenhuollon muutosta kestävään ja ennaltaehkäisevään suuntaan sekä luoda älykkäiden ratkaisujen kehittämisellä merkittävää liiketoimintaa. Tämän osalta keskiössä on Kuopio Health -ekosysteemin kehittyminen Suomen johtavaksi tutkimus-, kehitys- ja innovaatioalustaksi terveysdatalähtöisille älykkäille ratkaisuille.
Innovaatioekosysteemin kehitystä koordinoimaan on perustettu osuuskuntamuotoinen Kuopio Health Osk., jonka osakkaina ovat Kuopion kaupunki, Kuopion yliopistollinen sairaala, Itä-Suomen yliopisto, Savonia AMK, Teknologian tutkimuskeskus VTT sekä 25 alueella toimivaa innovatiivista yritystä. Osuuskuntamuotoinen toimintamalli on kansallisesti ainutlaatuinen lähestysmitapa
innovaatioekosysteemin koordinointiin ja johtamiseen.
Lisätietoja:
Kimmo Solehmainen, Kuopio Health Osk.
Hyvinvointi- ja terveysdatan
hyödyntämisen puolestapuhuja
Hyvinvointi- ja terveysdatan kansallinen innovaatioekosysteemi HYTKI -hanke on saanut TEM:n alueiden välisen temaattisen verkostoyhteistyön rahoitusta 1.9.2021-31.3.2024. Rahoittavana viranomaisena Pohjois-Pohjanmaan liitto.